torstai 24. huhtikuuta 2014

Huijataanko meitä?


"Koskaan ei sanota: syö mitä tahdot, kunhan tiedät mitä syöt. Kenties ajatellaan, että vapaus saisi ihmiset ahmimaan ruokaa täysin hallitsemattomasti."

Lause on lainaus Ruokapyramidihuijaus -kirjasta. Sain Atena -kustantamolta vastailmestyneen kirjan luettavakseni, ja tuo lause oli yksi kirjaan post it -lappusella merkitsemiäni kohtia. Siihen tiivistyy hyvin kirjan sanoma: herätellään kuluttajia ottamaan ruokaohjat omiin käsiinsä.

Kirja on 350 sivua tiivistä tietoa suomalaisen ruokateollisuuden historiasta ja - kehityksestä, sekä ravitsemussuosituksista ja tekijöistä niiden taustalla. Se on ensimmäinen suomalainen aihetta näin laajasti käsittelevä teos - pelkkä viiteluettelo sisältää lähes 600 lähdettä.

Lukuisat viitteet ja tiiviiksi tietopaketiksi kirjoitettu teksti tekevät kirjasta ainakin aluksi tai ensilukemalla keskittymistä vaativan. Itselleni tuli olo, että sivulta 231 lähtien tekstin rakenne jotenkin keventyi. (Tai sitten kaloreita, liikuntaa, luomua ja ruoan laatua käsittelevä osio on minulle entuudestaan tutumpaa juttua.)

Henkilökohtaisesta mielenkiinnosta olen lukenut aiemmin kasapäin vastaavia kirjoja - tähän saakka niitä on julkaistu eniten amerikkalaisina alkuperäisteoksina. Minullekin Mc Donaldsin historia ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset on tutumpaa juttua kuin Suomen elintarviketeollisuuden kehitys.
Tästä kirjasta kuitenkin opin mm. sen, että Jalostaja toi ensimmäiset säilykkeet Suomen markkinoille vuonna 1947 ja että raakamaitoa myytiin kaupoissa vuoteen 1974 saakka.

Ruokapyramidihuijausta voikin lukea monella tasolla. Se on osaltaan teollisen ajan ruokasuositusten historiikki, mutta painottuu kuitenkin nykypäivän ruokatapoihin ja niihin liittyviin virallisiin "totuuksiin".
Osa kirjan ajatuksista on tullut minulle jo aiemmin vastaan "amerikan kirjoista", suomalainen lähestymistapa aiheeseen oli kuitenkin suurelta osin minulle ihan uutta tietoa.


Vähärasvainen on terveellistä. "Vähärasvainen on myytti, johon eivät usko enää edes Suomen viralliset asiantuntijat."

Hiilihydraatit ovat harmittomia. "Hiilihydraattivalmisteilla varmistetaan suuret volyymit ja voitot. Kasviksia ei juurikaan mainosteta, sillä niiden myynnillä mikään firma ei kerää suuria voittoja. Viljatuotteiden vankkumaton asema ja niiden tärkeyden korostaminen herättää kysymyksen siitä, kenen etua suositukset tosiasiassa palvelevat."

Maito on terveysjuoma. "Suomessa juodaan väkilukuun suhteutettuna enemmän maitoa kuin missään muualla maailmassa. Kuitenkin Suomessa osteoporoosi, eli luukato on niin yleistä, että sitä on nimitetty Suomen uudeksi kansantaudiksi."

Syö kuituja, niin pysyt terveenä. "Ravintokuidun määritelmästä ei olla vielä tänä päivänäkään yksimielisiä. Runsaasti kuitua ei ole terveysväite vaan ravitsemusväite. Se ei siis kerro tuotteen terveellisyydestä, vaan ainoastaan sen yhden ainesosan määrästä."

Kaloreita laskemalla laihtuu. "Kaloreita rajoittamalla saavutetut laihdutustulokset ovat useimmiten väliaikaisia."

Mm. nämä yllämainitut väittämät kyseenalaistetaan myyteiksi nimettynä Susanna Kovasen ja Harri Lapinojan Ruokapyramidihuijaus -kirjassa. Näitä virallisia totuuksia opetetaan jo kouluruokailussa. Ala-asteikäisetkin osaavat laittaa rastin "oikeaan ruutuun", jos näitä väittämiä tai niiden vastakohtia kysellään. Kirja herättää kuitenkin miettimään, onko olemassa vain yhtä oikeaa vastausta...
Kirja ei alleviivaten puolusta tai kumoa ruokamyyteiksi nimeämiään ajatuksia, vaan tarjoaa faktoja kulissien takaa ja jättää aiheen lukijan pohdittavaksi.




"Miten tästä eteenpäin: Arkielämässä kokemukseen perustuvaa tietoa voi pitää tärkeämpänä kuin tieteellisiä tilastoja, sillä loppujen lopuksi jokainen on itse paras arvioimaan omaa vointiaan sekä sitä, mitä omassa ruokailussaan pitää tärkeänä.

Kun valitsee aitoja, mahdollisimman vähän prosessoituja perusraaka-aineita ja eettisesti tuotettua ruokaa, joka sopii omalle elimistölle ja pitää ruokavalion sekä alämäntavat monipuolisina, nautiskelee ja on onnellinen, ei voi mennä kovin paljon pieleen."

Ruokapyramidihuijaus on mielestäni erittäin suositeltava kirja, joka tarjoaa kattavan perustietopaketin aiheesta vasta kiinnostuvalle, mutta myös laajan suomalaisen näkökulman ruokakulisseihin jo aiemmin kurkistaneelle. Tämä kirja ei lähde minulta kiertoon, vaan otti paikkansa yhtenä kotikirjaston suosikeista.

-Kursivoidut tekstit lainauksia Ruokapyramidihuijaus -kirjasta. 

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Vähän ekompaa astianpesua


Postailin soodan käyttämisestä astianpesukoneessa jo kerran aiemmin. Kokemus on karttunut siltä osin seuraavaa: Puhdistusteho on omaan käyttööni riittävä (kasvisruokaa ja pari-kolme kertaa päivässä pyörivä kone - eli astioissani ei ole sitkeää sianliharasvaa eikä lika ehdi kuivua).
Haittana huomasin lasiastioiden harmaantumisen - muutaman soodapesun jälkeen ne eivät enää olleet kirkkaita. Yksi pesuainekierros tosin riitti kirkastamaan lasit, eli mitään pysyvää sorttia harmaa pinta ei ollut.

Kompromissiratkaisu: Sekoitan nykyään soodan sekaan 1/3 tavallista astianpesujauhetta, se riittää pitämään lasitkin kirkkaina. Tässäkin systeemissä on tosin vielä kehityksen varaa: Sekoitin nyt loput Pirkka-jauheet käyttöön, mutta tilasin jo kokeiluun Bio Kleen - astianpesujauheen. (En tosin osaa sanoa, onko tämäkään se luontoystävällisin vaihtoehto, perehdyn aiheeseen ajan kanssa vähän tarkemmin.)
Valintakriteereinäni oli jauhemainen pesuaine jota voin jatkaa soodalla, jollain tasolla ekompi vaihtoehto ja että hinta pysyisi kohtuuden rajoissa

Myös soodan ja astianpesuaineen sekoitussuhdetta voi kenties vielä vähän hioa - eli testailla pienin mahdollinen tarvittava määrä soodaan sekoitettua oikeaa astianpesuainetta jolla lasitkin vielä pysyvät kirkkaina.

Mittaan purkkiin 2dl soodaa ja 1dl astianpesujauhetta. Sekoitus ja varoituslappuset purkin sisällöstä kylkeen.
Pidän purkissa mittalusikkaa - kaatamalla jauhetta hulahtaa usein ihan turhaa ja liikaa pesuainelokeroon.



Jos jollakulla lukijoista on astianpesukoneen pesuaineista "pehmeän vaihtoehdon" vinkkiä, niin kertoisitko kokemuksia :)

sooda astianpesussa / astianpesukoneessa soodan käyttö kokemuksia

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen - keltaisten kukkien aikaa


Eilen avautui ensimmäinen - ja se kevään ensimmäinen sykähdyttää aina. Gardener's delight kiri kärkeen taaskin. Avomaan amatööriviljelijän luottotomaatti, jonka posket hehkuvat punaisina ennen juhannusta.

Siemenkylvö (muistaakseni) 15.2.
Kouliminen 3.3.
Jatkovarret taimipurkkeihin 7.4. Tigerella tomaatissa ensimmäiset nuput.


lauantai 19. huhtikuuta 2014

Kompostille kaulukset

Tänään rakentelin kolme kompostikehikkoa - aikaa hommaan meni ehkä puoli tuntia - hinnaksi tuli ei mitään. Kuormalava eli eurolava ja siitä tuunatut sisustuselementit ovat kaikille tuttuja. Kun lavoille pakataan pieniä tai irtonaisia esineitä, apuna käytetään lavakaulusta. Se lavakaulus (lavakehikko) on ihan paras tee-itse kompostikehikko tai istutusallas kasvimaalle.

Lavakaulus on yleensä käsittelemätöntä lautaa. Nurkissa on galvanoidut saranat, joilla kaulukset saa kuljetusta varten taitettua kasaan. Kulmasaranoissa piilee muutenkin koko kauluksen juju: sarana jatkuu lavan alle tappina, joilla alimmainen kehikko ankkuroituu maahan ja toistensa päälle ladottavat kaulukset tukevasti alla olevaan lavakaulukseen.

Litistettynä lavakaulukset on helppo kuljettaa normiperäkärryssä. Jos sellaista ei ole käytössä, se mahtuu auki avattuna peräkonttiinkin. Kuormalavoja ja kauluskehikoita on kahta peruskokoa: Fin-lava 100x120cm ja EUR-lava 80x120cm.


Alimmainen kehikko tarkistetaan vatupassilla suoraan sekä pituus- että leveyssuunnassa. Otetaan tarvittaessa myös ristimitta nurkista.



Kauluksista voi latoa haluamansa korkuisen komposti- tai istustuskehikon. Rakennelma on tarvittaessa myös helppo purkaa ja siirtää toiseen paikkaan.


Sitten vaan haravoimaan kehikkoon täytettä...


Nostin yhden herukkapensaan laarien alta pois. Huomenna etsittävä sillekin uusi koti :)


Kaulusten kierrätyshistoriaa - halusin jättää tekstit näkyviin.


Uusia ja käytetttyjä lavakauluksia myydään monellakin nettisivustolla. Hintahaitari on aika laaja, joten jos päädyt niitä virallisesti tilaamaan, kannattaa ihan ajan kanssa tehdä vertailuja. Yleisesti käytetystä lavakauluksesta pyydetään noin parikymppiä kappale, Tori.fi -sivustoilla niitä löytyy kympillä, net.Anttilassa uusia kolmellakympillä...

Toinen ja huomattavasti edullisempi vaihtoehto on heittää kierros paikkakunnan pienteollisuusalueella. Lähes kaikkiin yrityksiin toimitetaan tavaraa kuormalavoilla, mutta erityisesti metallialan tuotteet tulevat usein kauluksellisilla lavoilla. Lavoja ja kehikkoja pyörii lähes joka hallin nurkilla. Isommissa yrityksissa niille on yleensä järjestetty kierrätys ja nouto, pienemmissä pajoissa ne ovat usein jätettä. Kysäisemällä nätisti yrittäjältä, lavakauluksia saa lähes varmasti sen kun irrottelee kaulukset lavoista ja lastaa kyytiin. Kiitoksena kahvipaketti ja pullapussi - kehtaat sitten pyytää toistekin :)

Jätin kehikkojen ympärille pienen multakaistan. Siihen jos virittäisi vaikka papuja lautaa vasten tukien - tai samettiruusuja tai jotain... Katsotaan :)
Enkä yritä kompostoida taimipurkkeja - nostin ne nyt sinne hetkeksi alta pois...
Raakalautakehikon voi tietysti käsitellä halutun väriseksi. Jätän omani nyt ainakin toistaiseksi alkuperäiseen asuun. Suurin osa kauluksia on jo harmaantunut, loputkin sitten ajan kanssa



Kauluksista on maailman helpoin rakentaa kompostikehikko, mutta ne ovat ihan täydellisiä viljelylaarejakin jos mitat vain täsmäävät omiin suunnitelmiin.

Suurin motivaatio minulla näihin kehikoihin tuli kyllästymisestä kasvimaalla naapurikasveja terrorisoivaan jättikurpitsaan. Nyt köynnöstävät kurpitsat pääsevät toivottavasti oikeuksiinsa viherryttämään harmaata takapihan liiterinurkkausta. Kehikoiden takana pönöttää muuten uusi kasteluvesisäiliöni - neljän tuhannen litran varanto, joka täyttyy automaattipumpulla salaojaputkien kaivosta.

Käytin tänään latomiini kolmeen kompostikehikkoon kaksitoista lavakaulusta. Hintaa virallisissa jälleenmyyntipisteissä tällä pikkurempalla olisi ollut parinkympin kauluskappalehinnoilla 240€. Mielestäni se on aika suolainen hinta kierrätetyistä laudanpätkistä ja muutamasta pellinpalasta. Nämä kaulukset sain pieneltä metallifirmalta kysymällä - ja saan lisääkin niin paljon kuin tarvitsen. Eli suosittelen kokeilemaan sitä konstia ennen kauppaan menoa :)

kuormalavojen hinta / komposti lavakauluksista / kasvipenkki / laariviljely /